Tarkkuutta talouteen
Kirkkonummen asukaskanta on keskiarvokuntaan verrattuna suhteellisen nuorta, koulutettua ja siten veronmaksukykyistä. Verotason on oltava asukkaille kilpailukykyinen ja tavoitteena veronmaksukykyisten asukkaiden määrän kasvu. – Verojen nostoon kunnalla ei siten ole varaa – muuttoliikettä ei pidä katkaista.
Kunta on ajautunut investointikaaokseen: kunnan pääasiallisesta omaisuudesta – rakennuksista – ei ole huolehdittu riittävästi ja nyt niitä on kiireellä uusittava. Ylläpito on laiminlyöty ja oikeanlainen käyttökulttuuri on ollut puutteellista. Hankinnoissa osto-osaaminen ei ole riittävää ja kustannukset karkaavat. Tähän on saatava muutos.
Ympäristöstä ja kulttuurista
Kirkkonummi esiintyy mielellään merellisenä asuinalueena. Kuntalaisille meri on kuitenkin varsin kaukainen käsite. Kunnalla tulee olla aktiivinen maanhankintapolitiikka. Se mahdollistaisi sen, että asutus todella olisi yhteydessä mereen ja merenranta elävä osa kuntalaisten arkea. – Missä on lähin uimaranta, jossa kirkkonummelainen voi pulahtaa Suomenlahden aaltoihin?
Kunta on juuri julkaissut kulttuuripoliittisen ohjelman. – Kauniit tavoitteet ilman resursseja ja toteutusohjelmaa eivät luo uskottavuutta kunnan kulttuurimyönteisyydestä. Tähän tarvitaan muutos. Hvitträskin taiteilija-ateljee näkyy kunnan mainonnassa, mutta miten kunta on muuten edesauttanut tätä kulttuurihistoriallisesti erittäin ainutlaatuista kokonaisuutta?
Liikenteestä
Kirkkonummi on vain parinkymmen minuutin automatkan päässä pääkaupungin keskustasta. Viimeaikainen kehitys on merkinnyt, että aiemmin ajallisesti kilpailukykyinen joukkoliikenteen käyttö vaatii nyt kaksin-kolminkertaisen ajan omaan autoon verrattuna Helsinkiin liikkuville. Ja sitten vaaditaan tietulleja työssä käyville kirkkonummelaisille!
Esimerkki terveysriskistä
HINKU-kunta Kirkkonummi hinkuu datakeskusta Kolabackeniin. Sen tuottama hukkalämpö edellyttää atomivoimalan suurjännitejohdon kokoluokkaa olevaa kaapelia Espoosta. Kunta on puoltanut Fortumin suunnitelmaa 2*400 000 V:n maakaapelin kaivamiseksi kuntalaisten pihojen läpi Luomassa ja osin Masalassakin. Tällaista kaapelointia ei koskaan aiemmin ole pohjoismaissa tehty. Koekaniineiksi kunnan siunauksella laitetut luomalaiset ovat kauhuissaan.
Magneettikentän päällä 24/7 aikaansa viettävien lasten ja aikuisten terveys on toissijainen suhteessa siihen, että Väylävirastolla on ”maankäyttövarus” varikolle rantaradan toisella puolella, minne kaapeli voitaisiin turvallisesti sijoittaa. Varikosta kunta itse on tehnyt valituksen hallinto-oikeudelle, sitä ei kunnan alueelle haluta! Kunnan lausunnossa Fortumin suurjännitekaapelista oli alun alkaen vaatimus YVA-selvityksestä, mutta se poistettiin – kysehän olisi ollut vain kuntalaisten terveyden turvaamisesta.
Lopuksi
Kunnan ensisijainen tehtävä on palvella asukkaitaan. Usein tuntuu, että tämä tehtävä on unohtunut. Kuntalaisia on kuunneltava – kaikessa. Demokratia on toimivan yhteiskunnan edellytys. Siihen liittyy oikeus valita vaaleissa kyvykkäitä henkilöitä tekemään oikeita päätöksiä – äänestäjien näkökohdista oikeita.