Arviointia:
Ramboll: ESPOO-KIRKKONUMMI 400 kV MAAKAAPELIREITIN YMPÄRISTÖSELVITYS, kappale 13.22.1 ”Väestön altistuminen sähkö- ja magneettikentille”
Ramboll on laatinut Fortum Oyj:lle selvityksen siitä, mitä vaikutuksia suurjännitejohdon maakaapelointi Espoosta Kirkkonummen Kolabackeniin aiheuttaa. Maakaapelille on esitetty useita vaihtoehtoisia linjauksia, joista ”parhaaksi” on valittu Rambollin selvityksessään käsittelemä. Valinnan perustelut eivät ole vakuuttavia. Maakaapeloinnilla on vaikutuksia fyysiseen ympäristöön rakennusaikana, mutta suurin osa niistä voidaan palauttaa ennalleen kaapelin sijoituttua paikalleen. Suurjännitejohdon maakaapeloinnilla on fyysisten vaikutustensa lisäksi myös merkittäviä vaikutuksia lähialueella satunnaisesti tai pysyvästi oleviin ihmisiin.
Ympäristövaikutuksiltaan riskittömimmät linjaukset on hylätty perustein, jotka kaipaavat tarkempaa selvitystä. Espoonlahden pohjaan asennettava kaapeli aiheuttaa rakennusaikanaan merkittäviä vaikutuksia alueen rantavesissä havaittuun uhanalaiseen meriuposkuoriaiseen. Meriuposkuoriaisen levinneisyys Espoonlahden rannalla on kuitenkin laaja-alaista, ja kaapelointi tosiasiallisesti kohdistuu lasku- ja nousurannoilla varsin pienelle alueelle. On oletettavissa, että meriuposkuoriaisen populaatio ei merkittävissä määrin tästä rakentamisesta tuhoudu, vaan palautunee tietyn ajan kuluessa ennalleen.
Toinen hylätty kaapelilinjaus kulkee rantaradan merenrannan puoleisella sivulla, missä on laajalti mm. maatalousmaata ja ennen kaikkea se on asumatonta aluetta. Tämä linjaus on todettu mahdottomaksi, koska Väylävirastolla on ”varikkovaraus” alueelle.
Lainsäädäntö ei tunne valtion virastojen omissa suunnitelmissaan muiden maanomistajien maille tekemiä ”varauksia”. Näillä ”varauksilla” ei ole mitään juridista pohjaa – tämän on todennut mm. Väyläviraston oma henkilöstö. Tämän varausväitteensä pohjalta toimiessaan Väylävirasto on kuitenkin aikaansaanut muiden toimijoiden taholta vaikutelman, että varaus olisi juridisesti pätevä. Näin on käynyt mm. Kirkkonummen kunnan päätöksenteossa. Kunta on puoltanut kaapelilinjausta kuntalaisten pihojen läpi, vaikka kunnan oma virallinen kanta raskaan junavarikon sijoittumiselle ko. alueelle on jyrkän kielteinen – kunta on jättänyt varikon sijoittamisesta Espoonlahden pohjukkaan valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. – Samanaikaisesti se suosittelee suurjännitejohdon maakaapelointia kuntalaisten pihoille.
Kunnan antamaan myönteiseen lausuntoon on vaikuttanut Ramboll´in selvityksessä tehdyt johtopäätökset siitä, että suurjännitejohdon maakaapeloinnin aiheuttamilla sähkö- ja magneettikentillä ei ole vaikutuksia asukkaiden terveyteen ja asukkaat voivat turvallisesti asua sen välittömässä läheisyydessä. – Ramboll´in selvityksessään esittämät näkemykset ovat selkeästi harhaanjohtavia.
Ramboll´in selvityksen kuva 13-1 esittää Magneettivuon tiheyttä 1,5 metrin syvyydestä kulkevasta kaapelista eri horisontaalisilla etäisyyksillä. Ramboll on piirtänyt kuvaan viivan kohtaan, jossa magneettivuon tiheys saavuttaa arvon 0,4 mikroteslaa (μT). Tuo on se raja, josta raportissa todetaan: ”Säteilyturvakeskuksen (STUK) raporttien mukaisesti asuntojen, päiväkotien, koulujen ja muiden lapsille tarkoitettujen tilojen rakentamista paikkoihin, joissa magneettikenttä ylittää jatkuvasti 0,4 μT tason tulisi välttää.” Edelleen selvitys toteaa: ”Magneettivuon tiheys, joka on ≤ 0.4 μT saavutetaan maantasossa 6.8 m etäisyydellä kaapeliasennuksen keskipisteestä.” – Siis suuntaansa.
Ongelman muodostaa se, että kuva ei kerro jännitteeltään 400 000 V:n, vaan 110 000 V:n maakaapelin magneettivuon tiheydestä. Toisin sanoen, sen enempää Ramboll kuin Fortum Oyj:kään eivät tiedä, minkälaisen magneettivuon 400 000 V:n suurjännitekaapeli aiheuttaa. Syy siihen on ilmeinen: pohjoismaissa ei tämän kokoluokan suurjännitejohtoja ole tähän mennessä maakaapeloitu ja magneettivuon tiheyksiä ei ole luotettavasti pystytty selvittämään.
Ramboll on tehnyt raportissaan laskennallisen johtopäätöksen, jonka mukaan turvaraja olisi 20 metriä kaapelilinjan molemmin puolin. Selvitys on suhteellisen ristiriitainen, eikä perustu mittaustuloksiin. Asenteellisuutta vähätellä magneettivuon tiheyden merkitystä ihmisten terveydelle korostaa raportissa vertailu parranajokoneen ja hiustenkuivaajan aiheuttamiin magneettikenttiin. – Kukaan ei käytä näitä laitteita 24/7 -periaatteella, mutta maakaapelin vieressä asuva kuntalainen altistuu siihen ajallisesti aivan toisella tavalla.
Todettakoon, että esim. Lontoossa tämän kokoluokan suurjännitejohdot maakaapeloidaan parinkymmenen metrin syvyyteen erillisiin holvattuihin käytäviin.
Asukkaat ovat keskustelleet Fortum Oyj:n edustajien kanssa muutamaan otteeseen asiasta. Asukkaille on esitetty, että turvaraja 2*400 000 V:n maakaapelin keskipisteestä on tuo 6,8 metriä, turva-alueen leveys olisi vajaat 14 metriä. Raportissa todetaan turvarajan leveydeksi 20 metriä ja monet asiantuntijat haluaisivat sen olevan laajempikin. Fortum Oyj esittelee asukkaille 8 metriä leveätä turvavyöhykettä. Länsisalmen ja Viikinmäen suurjännitejohdon maakaapelointisuunnitelmasta Säteilyturvakeskus toteaa, että ”magneettivuon tiheys on todennäköisesti aina alle 0,4 μT, kun etäisyys maakaapelin keskilinjasta on noin 20 m.” – Nyt esillä oleva linjaus merkitsee, että lähimmät ympärivuotisesti asutut talot ovat vain muutaman metrin päässä. Tästä ristiriitatilanteesta johtuen Luoman asukkaat haluavat, että väestön altistumisesta maakaapelin aiheuttamista sähkö- ja magneettikentistä tehdään puolueeton selvitys. Asialla on kiire. Asukkaita suorastaan uhataan kaapelihankkeella.
